Taantumavaihe

Hmm... kirjoitin viimepostauksessa siitä, että 80-raja oli mennyt rikki ekan kerran. Se todella näköjään jäi nyt vielä yksittäiseksi kerraksi. (taisin siis punnita erittäin edulliseen aikaan vuorokaudesta ja voihan toki vaakakin heitellä lukemissaan). Toista kertaa ei ole lukema vielä alkanut seiskalla.

Paino tuntuu jämähtäneen samaan pisteeseen. En ole mielestäni muuttanut ruoka- tai liikuntatottumuksia aiemmasta, joten sen perusteella painonputoamisen pitäisi kyllä jatkua... Mutta eikös kroppa reagoi niin, että painonpudotuksessa on erilaisia vaiheita: niitä kun paino tipahtaa aivan yhtäkkiä ja niitä, kun paino tuntuu jämähtäneen paikoilleen. Nyt vaan sinnikkäästi jatkan, niin kyllä se rupeaa sitten taas lukemissakin näkymään. Tämä nimittäin voisi loogisesti ajateltuna olla semmoinen vaihe,mihin aihtuminen loppuu, ja hetken päästä paino alkaisi taas nousta.

Näin joskus jonkun dokumentin tutkimuksesta, jossa tutkittiin painon muutoksiin liittyviä juttuja. Siinä todettiin, että jokaisella kropalla on muotoutunut oma "normaalipainonsa". Kun painonmuutoksia tapahtuu, kroppa yrittää palautua normaalipainoonsa pyytämällä lisää energiaa. Tämä olisi hurjan looginen selitys jojoilulle ja sille, että pysyvä painonhallinto on haastavaa. En muista, kuinka kauan kropalla menee oppia uusi paino normaalipainoksi, mutta se tapahtuu ajallaan, eli ikuisesti ei kroppaansa vastaan tarvitse taistella. (En sitten tiedä, miten tämä teoria toimii lihomiseen päin, sillä se se vasta helppoa on ilman yrittämistäkin...)

Ai niin, olen muuten testaillut valmistujaismekkoani. Tai sitä siis, mitä suunnittelen käyttäväni, jos näytän siinä hyvältä joulukuussa. Puku solahtaa päälle ilman suurempia kiskomisia ja siinä uskaltaa jo istua ja polvistua ilman huolta. Vähän vielä lantion kohdalta saisi olla väljyyttä, mutta kyse on niin pienestä, että sen saa korjattua vaikka oikeilla alusvaatteilla. Uusi ongelma on, että olen pienentynyt mekkoa ajatellen väärästä kohdasta. Muuten iloitsen äärettöän paljon nimenomaan siitä, että vyötäröni alkaa löytyä, mutta mekossa vyötärön alue jää väljäksi, kun taas rintojen kohdalta istuu mainiosti ja lantio on pikkuisen kisseli. Toivon, että jos lantioni vielä kaventuu, se antaisi mekon laskeutua sulavammin niin, ettei vyötörän kohdalta mekko näyttäisi liian isolta, mutta ihan oikeana riskinä on, että mekko ei olekaan minulle oikean mallinen. Toivon todella, että se olisi, sillä pidän siitä tosi paljon Haluaisin laittaa sellaisen mekon, jota en ole vielä käyttänyt, mutten kuitenkaan aio ostaa uutta valmistujaisia varten. Siksi tämä mekko vain olisi niin mainio... (laitan mekosta joskus kuvan, jos vain muistan ottaa kameran joskus mukaan käydessäni vanhemmillani, sillä mekko on siellä.)